ASLAK
Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus
Tavoitteena on kuntoutujan työkyvyn säilyttäminen ja esiin tulleiden työkyvyn rajoitteiden vähentäminen. Riskien kartoittamiseen pyritään työtapojen ja työmenetelmien aktiivisella havainnoinnilla ja huomioinnilla. Tähän liittyen pyritään löytämään työtehtävien suoritukseen toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja ja näitä myös kokeilemaan.
Aktiivinen fyysisen suorituskyvyn parantaminen ja ylläpito on myös keskeisellä sijalla työssä jaksamisessa. Jokapäiväisten terveysriskien tiedostaminen ja vähentäminen on yksi elämänlaadun parantamisen osa-alue, johon pyritään koko kurssin ajan kestävällä terveyskasvatuksella. Tärkeänä osatavoitteena on ympäristön asenteiden ja parhaassa tapauksessa käyttäytymistapojen muokkaaminen työkykyä, terveyttä ja yleistä elämänlaatua parantamaan.
Sisältö
Aslak-toiminta tapahtuu ryhmämuotoisena, yleensä kymmenen kuntoutujan kursseina. Kurssit on jaksotettu kolmeen osaan: esi-, perus- ja seurantajaksoon. Tällä pyritään pitempikestoiseen kuntoutusaltistukseen ja käynnistyksen lisäksi varmistamaan tavoitteiden ja toteutuksen samansuuntaisuus. Jaksotuksen myötä pystytään tavoitteita tarvittaessa tarkistamaan ja ohjelmia korjaamaan yksilön tilanteen kehityksen mukaisesti. Jaksotus antaa kuntoutujalle mahdollisuuden sisäistää ja kokeilla tavoitteitaan kuntoutushenkilöstön ja kurssiryhmän tukemana.
Aslak-tiimissä työskentelee useita ammatillisen kuntoutuksen ammattilaisia (lääkäri, työterveyshoitaja, työfysioterapeutti, psykologi, sosiaalityöntekijä, liikunnanohjaaja, sekä tarvittaessa muita ammattihenkilöitä), jotka työskentelevät kuntoutujan kanssa eri jaksoilla yksilökontakteissa ja ryhmätilanteissa. Kuntoutus ei sisällä passiivisia hoitoja vaan tavoitteena on löytää aktiivisen tekemisen ja harjoitusten kautta kullekin kuntoutujalle keinot oman hyvinvoinnin, terveyden ja työkyvyn ylläpitoon ja edistämiseen.
Valinta
Aslak-kuntoutujat ovat yleensä iältään alle 50-vuotiaita, jotka ovat työskennelleet nykyisessä ammatissaan jo pitempään. Kuntoutukseen valittavilta edellytetään oireiden ja työhön liittyvien ongelmien esiintymistä joissain määrin, mutta edelleen yksilökohtaisena tavoitteena edellytetään olevan työssä jatkaminen. Kuntoutujalta edellytetään motivaatiota aktiiviseen kuntoutumiseen ja työssä jatkamiseen. Kuntoutujan mahdollisuudet toimia esimerkkinä työyhteisössään ja elinympäristössään luetaan valintakriteerissä eduksi.
Hakeminen
Kuntoutustoimenpiteiden käynnistäminen tapahtuu useimmiten työterveyshuollon kautta. Kuntoutushakemukseen tarvittavan B-lausunnon voi kirjoittaa muukin hoitava lääkäri kuin työterveyslääkäri. Kuntoutushakemus tehdään KELA:n paikallistoimistossa. Kuntoutuksen maksajana toimii KELA, joten päätökset kuntoutuksen myöntämisestä tai hylkäämisestä tehdään KELA:n toimistoissa.
